Luonnon massiivinen tuhoaminen saavuttaa Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC), Tyynenmeren saarivaltiot ehdottavat ”luonnontuhonnan” tunnustamista kansainvälisenä rikoksena.

Yhteenveto:

• Merkittävä virstanpylväs ympäristöoikeudenmukaisuudessa: luonnontuhontaa on ehdotettu virallisesti lisättäväksi lakimuutoksena Rooman perussääntöön.

• Vanuatu on keskeinen tukija historialliselle ehdotukselle, jonka tavoitteena on saattaa korkeat virkamiehet ja päätöksentekijät vastuuseen ja rangaistaviksi vakavimmista ympäristörikoksista.

• Kansainvälisellä rikostuomioistuimella (ICC) on kansainvälinen toimivalta syyttää kansanmurhasta, rikoksista ihmisyyttä vastaan, sotarikoksista ja hyökkäysrikoksesta. Jos luonnontuhonta hyväksytään, siitä tulisi viides kansainvälinen rikos.

NEW YORK, 9. SYYSKUUTA 2024: Tänään luonnontuhontarikos (engl. crime of ecocide) esiteltiin virallisesti Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) jäsenvaltioiden harkittavaksi — tapahtuma edustaa merkittävää askelta maailmanlaajuisessa pyrkimyksessä sisällyttää massiivinen ympäristön tuhoaminen kansainväliseen lakiin rikoksena.

”Luonnontuhonta”, kuten Vanuatun, Fidžin ja Samoan mukaan määritellään, ”tarkoittaa oikeudenvastaisia tai
mielivaltaisia tekoja, jotka tehdään tietäen näiden tekojen aiheuttavan erittäin todennäköisesti vakavia ja joko laajamittaisia tai pitkäaikaisia ympäristövahinkoja”. Tämän määritelmän loi vuonna 2021 riippumaton asiantuntijapaneeli, joka koostui huipputason lakimiehistä ympäri maailmaa Stop Ecocide -säätiön koolle kutsumana, ja se on saavuttanut merkittävää oikeudellista ja poliittista kannatusta.

Vuonna 2002 perustettu ICC on ainoa kansainvälinen tuomioistuin, jonka toimivaltaan kuuluu ylemmän vastuun asemassa olevien henkilöiden syyttäminen kansanmurhasta, rikoksista ihmisyyttä vastaan, sotarikoksista tai hyökkäysrikoksesta. Uuden luonnontuhontalainsäädäntöehdotuksen mukaan tällaiset henkilöt voitaisiin asettaa rikosoikeudelliseen vastuuseen, jos heidän toimensa johtavat vakavaan ympäristövahinkoon, kuten massiivisiin öljy- tai kemikaalivuotoihin, alkuperäisten sademetsien laajamittaiseen hakkuuseen tai kokonaisten jokijärjestelmien tuhoamiseen.

Professori Philippe Sands KC, Lontoon University Collegen oikeustieteen professori ja riippumattoman asiantuntijapaneelin puheenjohtaja luonnontuhonnan oikeudellisen määritelmän osalta, sanoi: ”Kansainvälisen rikostuomioistuimen perussäännössä on ilmeinen aukko, ja luonnontuhonta on nyt vankasti asialistalla; tämä on tärkeää ja välttämätöntä tehokkaalle kansainväliselle oikeudelle. Tämä kehitys heijastaa kasvavaa tunnustusta sille, että vakava ympäristön tuhoaminen ansaitsee saman oikeudellisen vastuun kuin muutkin vakavat kansainväliset rikokset, jotka keskittyvät ihmiseen. Kehotan jäsenvaltioita tukemaan tätä aloitetta, tunnustamaan, että Rooman perussääntö nykyisessä muodossaan ei pysty riittävästi käsittelemään ympäristöhaittoja, ja että tämä on sukupolvien välinen muutoksen hetki, joka on tarpeen ympäristömme suojelemiseksi ja tuleville sukupolville viestiksi siitä, että maailma on todella vakavissaan sen toteuttamisessa.”

Vanuatu, 80 saaren saarivaltio Oseaniassa, teki virallisen ehdotuksen Rooman perussäännön muuttamiseksi ja saattoi täten luonnontuhontarikoksen Kansainvälisen rikostuomioistuimen muutoksia käsittelevän työryhmän käsittelyyn, ilmoitettuaan ensin asiasta YK:n pääsihteeri António Guterresille. Ehdotusta ovat tukeneet myös Tyynenmeren saarivaltiot Fidži ja Samoa, mikä heijastaa ympäristöoikeudenmukaisuuden merkitystä pienille saarivaltioille (SIDS). Vanuatu oli ensimmäinen valtio, joka vaati luonnontuhonnan kansainvälistä tunnustamista Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa vuonna 2019.

Viimeisen 18 kuukauden aikana on nähty uusien luonnontuhontalakien etenemistä kansallisella ja alueellisella tasolla. Vuoden 2024 alussa Belgia esitteli kansallisen luonnontuhontarikoksen, kun taas Euroopan unioni sisällytti ’laadullisen’ rikoksen uudistettuun ympäristörikosdirektiiviinsä käsitelläkseen ’luonnontuhonnan kaltaista toimintaa’. Direktiivi hyväksyttiin Euroopan parlamentissa 499 äänellä puolesta, 100 vastaan ja 23 pidättyneenä. Uutta luonnotuhontalainsäädäntöä edistetään myös muissa maissa, mukaan lukien Peru, Brasilia, Skotlanti, Italia ja Meksiko.

Jojo Mehta, Stop Ecocide Internationalin perustaja ja toimitusjohtaja, sanoi: ”Luonnontuhonnan käyttöönotto kansainvälisenä rikoksena on ratkaisevan tärkeää, sillä se asettaa ylemmän vastuun asemassa olevat henkilöt — korkeat johtajat ja päättäjät — vastuuseen päätöksistä, jotka saattavat johtaa vakavaan ympäristön tuhoamiseen. Päätavoite on lopulta suojelussa: se on pelote. Rikoslaki luo voimakkaita moraalisia sekä laillisia rajoja, tehden selväksi, että äärimmäisten vahinkojen tasot eivät ole ainoastaan lainvastaisia, vaan myös täysin hyväksynnänvastaisia. Laillisten seuraamusten vahvistamisella luomme suojarajan, joka pakottaa päätöksentekijät priorisoimaan turvallisuutta ihmisille ja planeetalle, muuttaen perustavanlaatuisesti heidän lähestymistapaansa velvollisuuksiinsa. Luomme myös reittiä oikeudenmukaisuuteen pahimpien vahinkojen osalta, tapahtuivatpa ne konfliktin aikana tai rauhan aikana.”

Rooman perussäännön muutosehdotus tulee kriittiseen kohtaan ICC:n historiassa, joka on viime kuukausina joutunut kansainvälisen tarkastelun kohteeksi Yhdysvaltain lainsäätäjien uhattua sanktioilla, kun tuomioistuin ilmoitti pyytävänsä pidätysmääräyksiä Israelin korkeimmille viranomaisille, mukaan lukien pääministeri Benjamin Netanjahu, sekä Hamasin johtajille, heidän väitettyjen sotarikostensa ja ihmiskuntaa vastaan tehtyjen rikosten vuoksi Gazan konfliktissa. Tuomioistuin on myös antanut pidätysmääräyksen Venäjän presidentti Vladimir Putinista jäsenvaltioille, viitaten ihmiskuntaa vastaan tehtyihin rikoksiksiin Ukrainan konfliktin aikana.

Ralph Regenvanu, Vanuatun ilmastonmuutoksen ja ympäristön erityislähettiläs, sanoi: ”Ympäristö- ja ilmastotuhot Vanuatulla ovat destruktiivisia saarivaltiomme taloudelle, upottavat maa-alueitamme ja uhkaavat elinkeinojamme. Tämä tragedia ei ole ainutlaatuinen Vanuatua koskien, vaan sen jakavat monet pienet saarivaltiot, jotka, vaikka ovat vähiten vastuussa kriisistä, kärsivät eniten sen vaikutuksista.

”Teemme rohkeita ja välttämättömiä toimia näiden haasteiden käsittelemiseksi ja kannustamme muita haavoittuvia valtioita ottamaan huomioon uusi esityksemme tuoda luonnontuhonta Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) käsiteltäväksi. Vanuatu pitää välttämättömänä, että kansainvälinen yhteisö ottaa tämän keskustelun vakavasti, ja me kutsumme lämpimästi kaikkia jäsenvaltioita osallistumaan. Vakavan ja laajalle levinneen ympäristövahingon oikeudellinen tunnustaminen pitää sisällään merkittävää potentiaalia oikeudenmukaisuuden varmistamiseen ja mikä tärkeintä, estää lisätuhojen syntymistä.

”Ensimmäisenä kansakuntana, joka vaati luonnontuhonnan sisällyttämistä rikoksena ICC:n toimivaltaan vuonna 2019, Vanuatu on sitoutunut käsittelemään näitä kriittisiä kysymyksiä korkeimmalla tasolla. Kehotamme ICC:n jäsenvaltioita ottamaan huomioon tämän aloitteen saaman merkittävän kansalaisyhteiskunnan tuen ympäri maailmaa, sen edetessä tässä ratkaisevassa keskustelussa.”