Oikeusministeri Leena Meri vastasi 7.3.24 kirjalliseen kysymykseen, jonka Maria Ohisalo ja Vihreiden eduskuntaryhmä jättivät 20.2.24. Lue koko vastaus täältä.
Lyhennetty ote tekstistä:
”Miten Suomen hallitus edistää laajamittaisen luonnontuhonnan kriminalisoimista kansainvälisesti Rooman perussäännössä, jotta siitä voidaan nostaa syyte kansainvälisessä rikostuomioistuimessa ja miten Suomi jatkaa EU-tason yhteistyötä Venäjän saattamiseksi vastuuseen Ukrainan laajamittaisesta luonnontuhonnasta?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Luonnontuhontaa (engl. ecocide) ei ole kansainvälisesti määritelty yhdenmukaisesti. Itsenäinen
kansainvälinen juristipaneeli esitti luonnontuhontarikoksen määritelmän vuonna 2021. Luonnontuhonnan kansainvälinen kriminalisointi kyseisen määritelmän mukaisesti tekisi laajamittaisen ja pitkäaikaisen ympäristön vahingoittamisen laittomin tai mielivaltaisin teoin tietyin ehdoin rangaistavaksi. Kyseisen aloitteen mukaisesti luonnontuhonta olisi kiellettyä niin rauhan aikana kuin aseellisessa konfliktissa riippumatta siitä, aiheutuuko teosta vahinkoa ihmisille.
Luonnontuhonnan kansainvälistä kriminalisointia voidaan edistää eri tavoin. Muutamissa maissa sekä Euroopassa että sen ulkopuolella luonnontuhonta tai siihen vertautuvat teot on kriminalisoitu kansallisessa lainsäädännössä.
Euroopan unionissa on äskettäin saatu päätökseen uutta ympäristörikosdirektiiviä koskevat neuvottelut, joissa Suomi on ollut aktiivisesti mukana (COM(2021) 851 final; U 14/2022 vp). Poliittinen sopu direktiivin sisällöstä saavutettiin loppuvuodesta 2023, ja direktiivi hyväksytään vielä
kevään 2024 aikana.
Uuteen ympäristörikosdirektiiviin sisältyy nykyiseen, vuodelta 2008 olevaan direktiiviin verrattuna uusia kriminalisointivelvoitteita ja muita velvoitteita. Direktiivin myötä esimerkiksi harmonisoidaan sekä luonnollisille henkilöille että oikeushenkilöille määrättäviä seuraamuksia merkittävällä tavalla. Direktiivi velvoittaa lisäksi jäsenvaltiot pitämään niin sanottuna kvalifioituna rikoksena direktiivin mukaisia rikoksia, joista aiheutuu ympäristön kannalta erityisen vakavaa vahinkoa. Kvalifioidusta rikoksesta tulee voida määrätä ankarampia seuraamuksia sekä luonnolliselle henkilölle että oikeushenkilölle. Direktiivin johdanto-osassa tuodaan nimenomaisesti esiin, että kvalifioidussa rikoksessa voi olla kyse luonnontuhontaan verrattavissa olevista teoista.”
Ecocide Law Finland 